Näin kipsilevyjen kierrätys tehtiin Helsingin Pitäjänmäen Helmen työmaalla

Helsingin Kutomotie 9:n työmaa tarjoaa konkreettisen esimerkin siitä, miten jopa satojen tonnien kipsijäte voidaan ohjata tehokkaasti uudelleenkäyttöön selkeän ohjeistuksen ja suunnitellun purkuprosessin avulla.

Kipsilevyjen kierrätys on yleistynyt työmailla, kun rakentaminen suuntaa kohti vähähiilisyyttä ja materiaalitehokkuutta. Samalla moni urakoitsija pohtii, miten kierrätys käytännössä toteutetaan purkutöiden keskellä.

Helsingin Pitäjänmäessä sijaitseva, Ilmarisen omistama Kutomotie 9:n toimistotalon muutos asuinrakennukseksi tarjoaa konkreettisen esimerkin. Kohteen rakennusurakoitsijana toimii Rakennusliike Evälahti Oy. Työmaalla on kierrätetty paljon kipsijätettä osana perusparannusta, jossa pyrittiin hyödyntämään mahdollisimman paljon rakennusjätettä ja vanhoja rakennusosia.

Purku, lajittelu ja kierrätys suuressa muutoskohteessa

Kutomotie 9:n toimistotalon muutos asunnoiksi tuotti poikkeuksellisen paljon kipsipitoisia rakenteita purettavaksi. Kohde oli alkujaan suunniteltu musiikkiopistolle, mikä tarkoitti suuria määriä äänieristettyjä väliseiniä, alakattorakenteita ja korotuslattioita.

“Kipsijätettä kohteesta tuli yhteensä noin 240 tonnia”, kertoo työnjohtaja Aleksi Kinnunen Evälahti Oy:ltä.

Purku-urakka jaettiin kahteen osaan, sisäpurkuun (sisäpuoliset kevyet väliseinät, alakatot ja lattiapinnat) ja ulkopuoliseen raskaspurkuun (ulkoseinät, vesikatto, pihakansi). Suurin osa kierrätykseen ohjattavasta kipsistä syntyi sisäpurussa, jossa jätteet lajiteltiin kerroskohtaisesti. Kipsi kerättiin omiin kasoihin, puhdistettiin ja pudotettiin purkukuilua pitkin omille lavoilleen.

“Jätteiden lajittelu kerroksissa selkeytti purkua ja sai työmaan näyttämään järjestelmällisemmältä”, Kinnunen kuvaa prosessin hyötyjä.

Kipsin purkamisessa noudatettiin Saint-Gobainilta saatuja Gyproc-kipsin kierrätysohjetta. Purkutavassa pyrittiin siihen, että puhdas kipsi irtosi rakenteista jo purun aikana, ja jäljelle jääneet rangat tai villat poistettiin käsin. Kiinnikkeitä sai jäädä kipsin mukaan jonkin verran, mutta muuten materiaali puhdistettiin kerroksissa ennen lavoille tiputusta. Osa materiaaleista pystyttiin hyödyntämään vielä paikan päällä.

3 vinkkiä työmaille kipsin kierrätykseen

Aleksi Kinnunen vinkkaa Kutomotien työmaalta kertyneiden oppien perusteella vinkit vastaaviin projekteihin:

1. Riittävä työnsuunnittelu ennen purkutöiden aloitusta. 
Purkutapa kannattaa miettiä tarkkaan, koska pienen ”kipsimujun” minimointi on tärkeää. Meillä tätä pientä silppua alkoi tulla töiden edetessä vähän liikaa. Kun siihen sekoittui kerroksista kaikkea muuta purkujätettä, kipsi ei ollut enää kierrätyskelpoista, vaan piti laittaa sekajätteeseen. Tilannetta saatiin parannettua loppua kohden panostamalla purkutapaan ja puhdistamalla kasoja muista jätteistä ennen poiskuljetusta.

2. Jätelavojen seuranta on tärkeää. 
Meillä meni yksi kipsijätelava sekajätteeksi, kun sen sekaan oli joutunut rakennusmuovia. Tämä huomattiin ajoissa ja saatiin korjattua, mutta näiden kanssa kannattaa olla tarkkana. Tapaus sattui urakan alkumetreillä, mutta jätekuskien riittävällä perehdytyksellä tilanne saatiin haltuun.

3. Pudotuskuiluja käytettäessä pölynhallintaan kannattaa panostaa. 
Pölynhallintaa piti seurata läpi urakan, koska työmaan läheisyydessä on asuinkerrostaloja ja tienvarsipaikkoja. Tuulisella säällä kipsipöly leviää helposti laajalle alueelle, mutta riittävillä suojauksilla tämä saatiin pidettyä kurissa.

Kierrätys osaksi modernia rakentamista

Kutomotien hankkeessa kiertotalous näkyy käytännön työssä. Gyprocin valmiiksi rakennettu kierrätysmalli, selkeä ohjeistus ja toimiva vastaanottoketju mahdollistivat sen, että suuri määrä puhdasta kipsiä saatiin takaisin käyttöön uusien levyjen valmistuksessa.

Kipsin kierrätys vähentää sekajätteen määrää työmailla, tuo läpinäkyvyyttä jätevirtoihin ja tukee koko rakennusalan ilmastotavoitteita.