Paloturvallisuus

Paloturvallisuuteen liittyvät testimenetelmät ja standardit

Rakennekokeiden yleiset vaatimukset

Rakennekokeiden yleiset vaatimukset esitetään standardissa SFS-EN1363-1. Tämä standardi on tullut voimaan 1999 ja se korvaa aiemmin käytössä olleet standardit. Standardi SFS-EN 1363-1 poikkeaa aikaisemmin käytössä olleista standardeista oleellisemmin uunin lämpötilan mittauksen sekä uunin paineolosuhteiden suhteen.

 

Luokitusstandardin SFS-EN13501-1 mukaiset paloluokat

  • Paloluokat kuormittamattomille seinille ovat E, EI, EI-M tai EW. Kuormittamattomia seinärakenteita koskeva koemenetelmä on SFS-EN1364-1.

  • Paloluokat kuormitetuille seinärakenteille ovat RE, REI, REI-M tai REW. Kuormitettuja seinärakenteita koskeva koemenetelmä on SFS-EN 1365-1.

  • Paloluokat kuormitetuille välipohjille ja katoille ovat RE tai REI ja välipohjia ja kattoja koskeva koemenetelmä on SFS-EN 1365-2.

  • Paloluokat oville ovat E, EI1, EI2 ja EW. Ovia koskeva koemenetelmä on SFS-EN 1634-1.

Hyväksyntämenetelmät

Rakentamiseen käytettävä tuote, rakennustarvike ja rakennusosa todetaan rakentamisesta annettujen määräysten mukaisesti joko:

 

  • CE-merkinnällä (katso esimerkki CE-merkinnöistä Gyproc-tuotteille)

  • ympäristöministeriön tyyppihyväksynnällä SFS (katso esimerkki rungonjäykistyksen tyyppihyväksynnästä)

  • ratkaisun ohjeenmukaisuuden perusteella

  • varmennetulla käyttöselosteella

  • rakennusvalvontaviranomaisen hyväksynnällä

 

Rakennustuotedirektiivin 89/196/ETY tarkoituksena on kaupan teknisten esteiden poistaminen Euroopan talousalueella. Direktiivin vaikutuksesta siirrytään käyttämään yhteiseurooppalaisia paloluokitusjärjestelmiä. Rakennusosien palonkestävyyttä koskeva luokitusjärjestelmä perustuu EN-standardien mukaisiin koemenetelmiin ja luokitusstandardeihin. Nämä korvaavat tai tulevat korvaamaan aiemmin käytössä olleet standardit. Siirtyminen eurooppalaisiin standardeihin on tuotekohtainen ja aikatauluun vaikuttavat mm. yhdenmukaistettujen eurooppalaisten teknisten eritelmien valmistuminen ja tuotteiden CE-merkintä. Varsinaisten koestandardien lisäksi om valmisteilla koetulosten laajennettuun käyttöön tarkoitettuja standardeja (EXAP-standardit), joiden säännöt perustuvat joko kansainvälisesti hyväksyttyihin sääntöihin, laskentamenetelmiin tai yhteisesti hyväksyttyyn asiantuntijamielipiteeseen (CEN / TC127). Uusien standardien vaikutukset eri tuoteryhmissä vaihtelevat kuin myös koetuloksien laajentaminen EXAP-standardien mukaan.

Paloluokkavaatimusten mukaiset kantavat ja osastoivat rakenteet tulee suunnitella siten, että ihmisten ja omaisuuden pelastamiseksi on riittävästi aikaa ja toisaalta palon leviämisen estäminen ja sen sammuttaminen on mahdollista. Rakennusten kantaville ja osastoiville rakenteille voidaan asettaa vaatimuksia kantavuuden (R), eristävyyden (I) ja tiiviyden (E) suhteen. Rakentamismääräyskokoelman osan E1 mukaan vaatimukseen mukaisuus osoitetaan kokeellisesti, laskennallisesti tai yhdistämällä koe- ja laskentatulokset. Rakentamismääräyskokoelman osat E1 ja E7 sekä tuotestandardit ja ETAG:t (eurooppalainen tekninen hyväksyntäohje) viittavaat luokitusstandardeihin ja luokitusstandardeissa viitataan edelleen tuotestandardeihin.

Suomen Rakentamismääräyskokoelma

Suomen Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia. Ohjeet sen sijaan eivät ole velvoittavia, vaan muitakin kuin niissä esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää, jos ne täyttävät rakentamiselle asetetut vaatimukset. Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät.

Suomen Rakentamismääräyskokoelman uudistus saatiin loppuun 1.1.2018. ja ympäristöministeriön vuoden 2017 lopulla antamat uudet asetukset astuivat voimaan samaan aikaan.