Gyproc-myytinmurtajaiset, osa 5: propellipäiset tuotekehittäjät

Gyproc ennakoi jo tulevaisuuden asiakastarpeita tuotekehityksessä

Mitä kaikkea pitää tapahtua ennen kuin Gyproc pullauttaa markkinoille uuden kevytrakentamisen ratkaisun? Kehityspäällikkö Harri Kemppainen ja tuotepäällikkö Kimmo Anttila avaavat Gyprocin tuotekehitysfilosofiaa ja raottavat ikkunaa tulevaisuuteen.

R&D eli tutkimus ja tuotekehitys saattaa kirvoittaa mieleen näyn pellepelottomista, jotka häärivät laboratoriossa valkoisissa takeissa salaperäisten ainesosien kanssa ja yrittävät sitten löytää käyttöä keksinnöilleen.

Todellisuudessa uudet tuotteet lähtevät asiakkaiden tarpeista – niin myös Gyprocin levy- ja rakenneinnovaatiot. Tarpeen tunnistamista seuraa prosessi, joka lopulta tuottaa markkinoille uuden ratkaisun tai parantaa nykyisen ominaisuuksia.

– Tietoa on kerätty vuosikymmeniä, ja esimerkiksi erikoislujan Habito-levyn asiakastarpeet on tiedostettu jo pitkän aikaa sitten. Meidän emoyhtiön Saint-Gobainin keskustuotekehitys on sitten tehnyt kovasti töitä ja ratkonut käytännön ongelmia sen kehittämisessä, ISOVERin ja Gyprocin kehityspäällikkö Harri Kemppainen kertoo. 
 

– Asiakas otetaan myös mukaan kehitysprosessiin heti kun voidaan. Halutaan totta kai saada asentajalta, loppukäyttäjältä ja myös suunnittelijalta palautetta, että miten me voidaan kehittää tuotetta tai rakennetta heille suotuisammaksi, Gyprocin tuotepäällikkö Kimmo Anttila lisää.

Gyprocilla on sekä globaalia että paikallista tuotekehitystä, koska markkinat ja tarpeet eivät ole samanlaisia joka maassa. Jopa Suomen ja Ruotsin rakennuskulttuurit ja -määräykset eroavat toisistaan.

– Kaikkiaan me ollaan aika edistyksellisiä täällä pohjolassa ja halutaan ollakin edelläkävijöitä. Juuri sen takia meitä paljon kopioidaankin, Kemppainen pohtii.
 

Testausta varman päälle
 

Kun uusi tuote on saatu prototyyppivaiheeseen, se testataan perusteellisesti, jotta se täyttää rakennusstandardit. Jokainen tuote, järjestelmä ja rakenne esimerkiksi poltetaan lukuisia kertoja paloturvallisuuden varmistamiseksi. Muita testattavia ominaisuuksia ovat muun muassa lujuus, ääneneristys, kosteudenkestävyys ja sisäilmastoluokitus

– Yleensä haetaan standardinmukaisia testejä, mutta Habito on poikkeuksellinen tuote, sillä sen ominaisuudet ovat aivan eri tasolla verrattuna muihin levyihin. Siinä meidän on täytynyt kehittää ihan omiakin testimenetelmiä, joilla varmistetaan se lujuus sekä ripustus- ja iskunkestävyys. Nämä testit on sitten standardisoitu Saint-Gobainin sisällä siten, että ne tehdään samalla tavoin joka tehtaalla, Harri Kemppainen kertoo. 

Testausta ei tehdä vain siksi, että standardit ja sertifikaatit edellyttävät sitä. Olennaista on, että tuotteet varmasti palvelevat asiakkaita mahdollisimman hyvin.

– Me testataan usein yli standardin. Siirretään raja-arvoja vähän ylemmäs kuin mitä vaatimus on. Jos ei ole standardia, voidaan kehittää oma testausmenetelmä. Tehdään aina ikään kuin varmaan päälle. Näin voidaan varmistaa tuotteiden ensiluokkainen laatu, Kimmo Anttila sanoo.

Erikoishyötyjä erikoislevyillä 

Gyproc on vuosikymmenien saatossa lanseerannut lukuisia innovaatioita, jotka ovat avanneet uusia mahdollisuuksia kevytrakentamisessa.

– Habito on ollut viime vuosina se mullistava tuote. Vielä 70- ja 80-luvuilla mentiin muutamalla levyllä. Sitten kehitettiin erikoiskova levy ja sen jälkeen muita erikoislevyjä. Pinkki palosuojalevy on varmaan vielä urakoitsijoille ja rakentajille meidän tunnetuin erikoislevy, mutta Habito-tietoisuus lisääntyy koko ajan, Harri Kemppainen arvioi. 

Kemppainen nostaa myös Habito SlimWall -seinäratkaisun yhdeksi Gyprocin keihäänkärjeksi. SlimWall on 50 mm perinteisiä huoneistojen välisiä seinärakenteita ohuempi mutta soveltuu 55 dB:n ääneneristyksellään ja EI 90 -palonkestollaan vaativiinkin kohteisiin.

– SlimWallin todellinen pihvi on siinä, että ohuus tuottaa lisäneliöitä. Sehän on rahantekokone erityisesti rakennuksissa, joissa on paljon huoneistojen välisiä seiniä ja korkea neliöhinta. SlimWall on itse asiassa niin hyvä, että ihmiset eivät oikein meinaa uskoa, että se on totta. Monet ovat kyllä sen sitten itse keksineet, että tässähän on tosiaan monia etuja, Kemppainen kertoo.

Säänkestävä ja vähähiilinen tulevaisuus

Uusia tuotteita ei saada markkinoille aivan hetkessä, joten Gyprocin tuotekehitys luotaa jatkuvasti horisonttia ja ennakoi tulevia asiakastarpeita. Ilmastonmuutos on ilman muuta voima, johon on varauduttava, kun suunnitellaan seuraavia askeleita kevytrakentamisessa.

– Kun katsotaan tulevaisuuteen, märkätiloihin ja tuulensuojaratkaisuihin tarkoitetuista uudenlaisista kipsilevytuotteista tulee iso juttu, Kimmo Anttila uskoo.

Glasroc on esimerkki Gyproc-tuoteperheestä, joka vastaa muuttuvien sääolojen haasteisiin. Lasikuitupinnoitteen käyttö kartongin sijasta antaa mahdollisuudet todella kosteudenkestäviin tuotteisiin ja ratkaisuihin.

– Siinä meillä on jo pää avattu, ja Glasrocin kehittämistä jatketaan. Kysyntä on vielä perinteisiä kipsilevyjä pienempi, mutta tilanne kyllä muuttuu, kun tulee uusia määräyksiä. Nyt on porkkanaa tarjolla, mutta kyllä se keppi tahtoo toimia paremmin, Kemppainen lohkaisee.

Gyproc on jo pitkään panostanut myös rakenteita keventäviin Gypsteel-teräksiin, jotka tuottavat selviä ympäristö- ja ergonomiaetuja. Vähähiilinen rakentaminen kaikkiaan on merkittävä painopistealue tuotekehityksessä. 

– Vähähiilisyys on ollut meillä pinnalla jo viimeiset kymmenen vuotta, ja siihen satsataan koko ajan enemmän. Haetaan esimerkiksi vaihtoehtoisia raaka-aineita ja tuotannon energialähteitä sekä pyritään lisäämään kierrätysmateriaalin osuutta entisestään.  Olemme asettaneet kunnianhimoiset tavoitteet vastuullisuus- ja ilmastotyöllemme – haluamme olla hiilineutraali toimija Suomessa vuonna 2035, Kimmo Anttila linjaa.